Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen vastasi opiskelijoiden kysymyksiin Kysy ministeriltä -tapahtumassa keskiviikko iltapäivänä 14.9. Lapin yliopiston LS2 salissa. Opiskelijat saattoivat esittää ministerille kysymyksiä niin ennakkoon kuin tapahtumatilaisuudessa. Keräsimme ministerin vastaukset tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin tähän artikkeliin tiivistetysti.
Joka kolmas opiskelija kärsii ahdistus- tai mielenterveysongelmista. Voidaan sanoa, että meillä on täällä aika paha mielenterveyskriisi. Miten hallitus aikoo varmistaa opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden riittävyyden?
Hallitus on nyt päättänyt YTHS:n lisärahoituksesta. Se on tarpeen myös siksi, että amk-opiskelijat tulivat YTHS:n piiriin, mikä on ollut hyvä uudistus. Opintopsykologipuolen pitää olla kunnossa, mutta myös YTHS:n psykologiresurssista täytyy huolehtia. Hoitoon pitää päästä ajoissa, etteivät ongelmat eskaloidu.
Oleellista on myös huolehtia opiskelijoiden yhteisöllisyydestä. Jos kaikki opinnot ovat etänä, yhteisöllisyys kärsii. Se voi pahentaa ongelmia. On hyvä ottaa esille myös paineet, jotka aiheuttavat ahdistusta, stressiä ja uupumista. Opintoaikoja on minusta jo kiristetty liikaa. Moni myös käy opintojen ohessa samaan aikaan töissä, ja se on rankkaa.
Muistan omilta opiskeluajoiltani sen, että yliopistossa oli aika rentoa. Se oli helpompaa ja rennompaa kuin lukiossa. Toivoisin, että yhteiskunnan vaatimuksia voisi keventää.
Suomea pidetään usein koulutuksen tasa-arvon mallimaana. Kuitenkin Suomessakin koulutus periytyy ja oppimistulokset eriytyvät perhetaustan mukaan. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana koulutuksen tasa-arvon kehitys on mennyt huonompaan suuntaan. Miten tätä kehitystä voitaisiin purkaa ja koulutuksen tasa-arvoa edistää?
Oppimistulokset ovat eriytyneet ja Pisa-tulokset heikentyneet. Se on huolestuttavaa kehitystä. Nämä kehityskulut ovat yhteydessä myös muihin yhteiskunnan sosiaalisiin ongelmiin. Työttömyys, toimeentulo-ongelmat ja muut sosiaaliset ongelmat kasautuvat samoille ihmisille. On selvää, ettei perheistä, joissa näitä sosiaalisia ongelmia on, päädytä korkeakouluun samalla tavoin kuin perheistä, joissa asiat ovat hyvin.
Kaikkien tulisi olla työelämässä. Vain siten voi olla kiinni yhteiskunnassa. Sosiaali- ja työttömyysturva kaipaavat muutoksia. Nämä muutokset tulee pystyä toteuttamaan, jotta työttömät ihmiset saadaan töihin.
Ongelmat alkavat usein jo peruskoulussa. Ja jo varhaiskasvatuksessa voidaan ennustaa se, miten suurella todennäköisyydellä lapsi päätyy vaikkapa korkeakoulutuksen piiriin. On tärkeää huolehtia siitä, että varhaiskasvatuksessa on turvallisia aikuisia ja että varhaiskasvatus on saavutettavaa.
Peruskoulu on prakannut viime vuosina väärien valintojen takia. Monet pojat läpäisevät peruskoulun huonoilla oppimistuloksilla. Meidän tulisi keskittyä siihen, että perusasiat opitaan. Hyvinvointiyhteiskuntaa vaivaa se, että ongelmia koetetaan paikata laastareilla, kun ongelmien juurisyyt ovat muualla. Peruskoulun puolella ongelmia on koetettu paikata hankkeilla.
Paljonko ministeri korottaisi opintorahaa, jos saisi itse päättää?
Sitä en halua arvioida. Joku asiantuntija osaisi ehkä sanoa, että miten iso opiskelijoiden toimeentulovaje on, joten hän voisi minun puolestani vastata tähän. Palauttaisin kuitenkin opintorahan sen alkuperäiselle, leikkauksia edeltäneelle tasolle.
Opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin on parantanut opiskelijoiden toimeentuloa, mutta siinä tuli tehtyä virhe. Kimppa-asuminen on vähentynyt uudistuksen myötä. Kimppakämppien sijaan nyt rakennetaan kalliita yksiöitä, ja asumistuki päätyy sijoittajien taskuun.
Opiskelijan toimeentuloon tarvittaisiin kokonaisvaltainen remontti. Opiskelijan toimeentuloon on tehty todella paljon muutoksia viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Opintotuella pitäisi voida opiskella päätoimisesti. Vaikka ei tietenkään ole huono asia, että opintojen ohessa tehdään töitä.
Millä keinoilla tulevaisuudessa opiskelijoiden toimeentulo voidaan turvata, kun inflaatio uhkaa, ruoan hinta on noussut merkittävästi ja sähkön hinta hipoo jo melkein pilviä?
Opintotuen sitominen indeksiin on hyvä asia. Se auttaa vähän. Nyt, kun elinkustannukset oikeasti nousevat, indeksin myötä myös opintotuki nousee oikeasti. Jos ihan katastrofi tulee, niin katsotaan, mitä muuta voitaisiin tehdä.
Opiskelijaelämä on kokenut tässä 2000-luvun aikana isoja muutoksia, kun tutkintoaikoja on rajattu ja opintotukikuukausia leikattu rajulla kädellä. Samalla muun muassa opiskelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on vähentynyt merkittävästi ja järjestötoimintaan osallistutaan vähemmän. Tuntuu siis, että opiskeluaikoina ei välttämättä ole enää samalla tavalla aikaa tai mahdollisuuksia kasvaa luentojen ulkopuolella. Mitä ministeri ajattelee tästä?
Tämä on huonoa kehitystä. Joku sosiologi voisi olla sitä mieltä, että tämä on yhteiskunnan individualisoitumisesta johtuvaa kehitystä, mutta ajattelen, että opintoaikojen kiristykset ovat ensisijainen syy.
Yliopiston tehtävä ei ole vain tuottaa tutkintoja, vaan yliopiston tulee olla sivistysyliopisto. Sen tehtävä on tieteellisen tutkimuksen ohella myös kasvattaa Suomen nuoria ja opiskelijoita paitsi tieteelliseen maailmankuvaan ja substanssiin, myös yhteiskunnan jäseniksi. On surullista, että järjestötoiminta ja yhteisöllisyys ovat kärsineet. Minusta yliopistossa parasta oli yhteisöllisyys: kahvilassa notkuminen ja politiikan puhuminen.
Olen itsekin ollut opiskelijavaihdossa, ja minusta kaikkien kannattaisi lähteä vaihtoon. Tässä on myös yliopistoilla tekemistä: yliopistojen täytyy huolehtia siitä, että vaihdossa tehdyt opinnot saa hyväksiluettua tutkintoon.
Opiskelija-aterian enimmäishintaa nostetaan 50 sentillä lokakuun alusta alkaen. Tammikuusta alkaen puolestaan ateriatukea nostetaan 25 sentillä. Ateriatuen korotus ei siis riitä kattamaan opiskelijan kasvavia kustannuksia. Aiotko korjata tämän?
Asetuksella korjataan aterian enimmäishinta, jotta opiskelijaravintolat pärjäävät nousseiden elintarvikekustannusten kanssa. Ateriatuen korotuksella kompensoidaan puolet enimmäishinnan noususta. Aiemminkin on toimittu näin, että kun aterian enimmäishintaa on nostettu, vain osa hinnan noususta on kompensoitu opiskelijoille.
Meillä on tavoitteena sekä Suomessa että Lapissa, että saisimme tänne yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Miten Suomeen ja Lappiin saadaan lisää kansainvälisiä opiskelijoita? Miten heidät saadaan työllistymään ja jäämään tänne opintojensa jälkeen?
Alueen vetovoimalla on tässä iso merkitys. Lapilla on poikkeuksellinen brändi ja poikkeuksellisia mahdollisuuksia houkutella kansainvälisiä opiskelijoita ja osaajia myös pysyvästi. Paikan vetovoima ja matkailulliset valtit voivat olla myös niitä valtteja, joiden perusteella joku voi haluta asettua tänne.
Hallituksessa olemme onnistuneet nopeuttamaan oleskelulupaprosessia. Oleskelulupaa ei saa vielä automaattisesti, mutta käsittelyajat ovat lyhentyneet huomattavasti parin vuoden aikana.
Kansainvälistymisessä isossa roolissa ovat kielitaitoasiat. Ainakin alkuun asioinnin täytyy sujua englanniksi. Suomen tulisi myös olla aktiivisemmin kansainvälisillä markkinoilla haalimassa tänne osaajia. Monet isot eurooppalaiset maat tekevät isoja kampanjoita esimerkiksi hoitajapulan ratkaisuksi.
Alueellinen opintolainahyvitys nytkähti nyt eteenpäin, ja lausuntokierros kokeilusta on parhaillaan käynnissä. Miten todennäköisenä pidät, että alueellinen opintolainahyvitys tuo pysyvää pitovoimaa muuttotappioalueille?
25 kunnan kokeilualue valittiin Itä-Suomen yliopiston selvityksen perusteella. Selvityksessä kartoitettiin kunnat, joissa on isoimmat ongelmat korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden kanssa. Tässä kokeilussa selvitetään, että miten opintolainahyvitys vaikuttaa. Norjassa tämä on ollut toiminut menestyksekkäästi 90-luvun alusta asti. Siellä on yleistä, että muutaman vuoden ajan käydään kokeilemassa elämää Pohjois-Norjassa, ja sitten saatetaan palata takaisin toisaalle. Aina myös osa jää.
Hyvinvointivaltio ei pyöri, jos meillä ei ole joka puolella maata korkeakoulutettua työvoimaa kuten sairaanhoitajia ja opettajia. Jos tahdomme pitää kiinni siitä periaatteesta, että hyvinvointivaltio tarjoaa kaikille hyvinvointipalvelut, niin meidän täytyy kokeilla uusia keinoja. Kokeilun jälkeen nähdään, miten tämä alueellinen opintolainahyvitys toimii.
Alueellista opintolainahyvitystä tosiaan kokeillaan Itä-Suomessa sekä muutamassa Pohjois-Suomen kunnassa. Mitä muita keinoja esittäisit Lapin veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi?
Lapissa on vetovoimatekijöitä matkailuun liittyen, ja nämä tekijät pitäisi jalostaa myös ihmisten veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi. Esimerkiksi Ylä-Lappiin on muutettu luonnon takia. Lapin väkiluku on myös kääntynyt kasvuun ensimmäistä kertaa vuosiin.
Yliopistojen rahoitusmallista on tullut myös kysymys. Koetko tämänhetkisen yliopistojen rahoitusmallin olevan tasavertainen kaikille yliopistoille Suomessa? Pitäisikö myös taiteellinen tuotanto näkyä korkeakoulujen rahoituksessa akateemisen työn lisäksi?
Yliopistojen rahoitusmallin arviointi käynnistyi nyt. Siitä saadaan varmasti dataa siitä, miten onnistunut rahoitusmalli on. En tunne niin hyvin sitä, miten taiteellinen tuotanto on huomioitu nykyisessä mallissa.
Miten tavoite 50 % korkeakoulutusasteesta tulee näkymään korkeakoulujen rahoitusmallissa?
Rahoituksen tulee nousta paljon lisää. Korkeakoulujen rahoitusta on lisätty sadoilla miljoonilla tällä vaalikaudella. Uusia aloituspaikkoja on lisätty merkittävästi ja uusia koulutusohjelmia on myönnetty, kuten esimerkiksi Lapin yliopistolle erityispedagogiikka. Emme kuitenkaan varmasti pääse tavoitteeseen vielä 2030 mennessä. Se vaatii lisää aloituspaikkoja.
Samalla on hyvä huomioida se, että ikäluokat pienevät kovaa vauhtia. Syntyvät ikäluokat ovat lähes samansuuruisia kuin mitä korkeakouluissa on aloituspaikkoja vuosittain. Myös maahanmuuttoa tarvitaan. Suomi ei pärjää ilman, että lisäämme maahanmuuttoa merkittävästi.
Jakaisitko jonkin muiston omilta opiskeluajoiltasi?
Valtion hallituksen jäsenenä bileistä puhuminen on vähän riskaabelia… Mutta opiskeluaikana tietenkin bileitä oli. Aloitin yliopisto-opinnot vuonna 2007, ja vuonna 2008 tapahtui Lehman Brothersin kaatuminen ja taantuma alkoi. Olin tuolloin oman ainejärjestöni puheenjohtaja ja järjestimme taantumabileet alkavan laman kunniaksi. Ne olivat hyvät juhlat. Ja vaikka tuolloin oltiin varmoja, että valmistutaan työttömäksi, taantumasta huolimatta kannatti opiskella. Vaikka maailmassa tulisi notkahduksia, silti on pärjätty.
Bonuskysymys: mitä mieltä olet turkistarhauksesta?
Kollega onkin nostanut asiaa esille ja teema on ollut tapetilla. Vaalikoneissa olen vastannut, että turkistarhaus voi jatkua, mutta tällä hetkellä rehellisesti sanottuna olisin valmis lopettamaan turkistarhauksen. Siirtymä on jo käynnissä, sillä tuotantomäärät vähenevät koko ajan. Henkilökohtaisesti koen, ettei turkistarhaukselle ole perusteita. En kuitenkaan voi tukea turkistarhauksen lopettamista ajavien järjestöjen agendaa.
Pitäisikö Urheiluruudun tilalle tai oheen saada myös Kulttuuriruutu?
Ei ollenkaan huono ajatus. Kulttuuri on samalla tavoin elämään hyvinvointia ja merkitystä tuottava asia kuin urheilukin.
Otsikon yhteiskuvan opiskelijoista sekä LYYn edustajista ministerin kanssa on valokuvannut Lapin korkeakoulun markkinointisuunnittelija Jenna Kiviniemi (2022).