Itsenäinen Suomi täytti 105 vuotta tiistaina 6.12.2022. Rovaniemen kaupunki juhli päivää perinteisin ja arvokkain menoin, joihin myös LYY osallistui monella eri tavalla.

Jumalanpalvelus

Juhlapäivä käynnistyi LYYn osalta kello 10 alkaneella pääkirkolla pidetyllä jumalanpalveluksella. LYYn hallituksen jäsenet Id, Laitila, Vuorimäki sekä Ahvensalmi olivat paikalla vastaanottamassa jumalanpalvelukseen tulijat sisään kirkon ovien edessä pienenä soihtukäytävänä.

Kaupungin itsenäisyyspäivän juhla Lappia-talolla

Tervehdyssanat Rovaniemen Lappia-talolla kello 13 alkaneeseen itsenäisyyspäivän juhlaan toi Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto. Juhlapuheen piti Lapin yliopiston rehtori Antti Syväjärvi. Nuoren puheenvuoro kuultiin Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Krista Perälältä.

Juhlan juonsi Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ROTKOn puheenjohtaja Julia Nikusaari. Juhlan musiikkinumeroista vastasivat Lapin Sotilassoittokunta, nuori harpisti Toivo Tervaskanto sekä laulaja Janne Raappana ja kaupungin oma soittoyhtye Kunnan Pojat. Sirkustaiteen iloa juhlaan toi Liina Leppäsen näyttävä vannenumero. Tilaisuudesta on nähtävissä myös kaupungin taltioima video heidän Youtube-kanavallaan.

LYYn hallituksen puheenjohtaja Krista Perälän pitämä nuoren puhe kaupungin juhlassa on luettavissa alla.

Arvoisat sotiemme veteraanit ja lotat, hyvä juhlaväki

On kunnia pitää tänään nuoren puheenvuoro. Kiitos Rovaniemen kaupungille tästä mahdollisuudesta ja kiitos kaikille teille, joiden kanssa tänään yhdessä juhlimme.

105-vuotiasta kotimaatamme juhlitaan teemalla ”itseensä luottava Suomi”. Luottoa itseemme ja tulevaisuuteen tarvitaan tässä ajassa. Tänä itsenäisyyspäivänä muistetaan erityisesti niitä, jotka ovat tehneet työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi vaikeina aikoina ja omalla toiminnallaan edistäneet Suomen vahvuuksia. Presidentinlinnassa juhlitaan itsenäisyyttä mm. sellaisten osaajien kanssa, jotka työskentelevät tulevaisuuden menestystekijöiden parissa.

Tällaisia vahvuuksia ja menestystekijöitä ehdottomasti onkin tuo itseensä luottaminen – sinnikkyys ja sisukkuus. Nämä piirteet tunnistan, katsoinpa sitten Suomen nykypäivää tai aikaa ennen minua. Epävarmoinakin aikoina sinnikkyys ja sisukkuus pysyvät, tietyllä tavalla jopa korostuvat. Näen ne myös maamme ja väestömme katseessa tulevaan. Te, arvon veteraanit ja lotat, olette olleet niitä piirteitä rakentamassa ja vahvistamassa. Ne periytyvät ja ovat yhä osa nuorten elämää. Kiitos niistä.

Olen itse paljasjalkainen rovaniemeläinen. Sen verran toki olen kenkiä käyttänyt jalassa, että kävin lukioni eteläisessä Suomessa ja välivuoteni vietin pitkälti ulkomailla. Niiden vuosien jälkeen oli jotenkin helppo rakastua uudelleen kotikaupunkiini, kun palasin tänne opiskelemaan, Lapin yliopistoon. Täällä minusta kiteytyy moni suomalainen asia, kuten lähellä oleva luonto, rauhallisuus, vaikka kaupungissa elämmekin, sekä kotoisa tunnelma. Ja tietenkin maailman raikkain vesi! Eihän sitä mikään voita – kyllä te tiedätte.

Kauempaa on hyvä käydä välillä katsomassa lähelle ja toisaalta läheltäkin voi tunnistaa isoja haasteita. Oma sukupolveni taistelee mielenterveyskriisin ja pahoinvoinnin kanssa – nuoret ja opiskelijat elävät kovassa paineessa. Olenkin tänä vuonna puheissani toivonut meille lisää tilaa ja aikaa kasvaa. Taistelemme isojen epävarmuuksien kanssa – me emme ole itse eläneet niitä sota-aikoja, jotka teillä, hyvät veteraanit ja lotat, ovat muistissa itsellänne. Me kuitenkin muistamme vanhempiemme ja isovanhempiemme kautta. Teidän kauttanne. Myös siksi kannamme huolta Ukrainan tilanteesta, joka meitä helmikuussa järkytti ja joka edelleen jatkuu. Taistelemme ilmastokriisin ajassa. Tuolle kriisille arktinen luontomme ja kotimme on erityisen herkkä. Mainitsemaani kotoisuuden tunnetta puolestaan haastavat ihan valtakunnallisesti tasa-arvokysymykset sekä ennakkoluulot – myös nämä ovat meidän taisteluitamme.

Haluan kiittää teitä, arvon veteraanit ja lotat, että olette olleet kamppailemassa tämän maan puolesta ja rakentamassa sellaista turvallista pohjaa, jonka päällä omalla sukupolvellani on mahdollisuus käydä omia kamppailujamme. Kiitos teille.

Sukupolvillamme on siis omat taistelunsa, mutta myös omat tietonsa ja taitonsa. Meillä on kykyjä selättää haasteet.

Jatketaan sinnikkyyden ja sisukkuuden ketjua – käydään vuoropuhelua, kuunnellaan ja pyritään ymmärtämään toisiamme, ollaan avoimia oppimaan uutta toisiltamme. Siten pidämme kotimme, niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin, elinvoimaisena. Siten rakennamme hyvän pohjan päälle vankkoja, kestäviä rakenteita.

Hyvä juhlaväki,

Minulle itsenäisyys tarkoittaa itsemääräämisoikeutta, vapautta. Se tarkoittaa myös yhteistyötä ja yhteistä vastuuta. Itsenäisyys ei merkitse sitä, ettei voisi tukeutua toisiin tai tukea toisia – päinvastoin. Yksin ei kannata jäädä. Minulle merkittävä itsenäisyyden osoitus on se, että kykenee löytämään verkostot, yhteydet, joiden kautta voi päättää antaa oman osuutensa paremman maailman eteen. Vain yhdessä voidaan rakentaa inhimillisempää ja kaikille turvallisempaa maailmaa.

Itsenäisyys rakentaa meille juuret. Ne voivat olla vanhan männyn juurten kaltaiset, syvällä maanpinnan alapuolella. Ne voivat hakea vielä paikkaansa, kuten juurtuvalla koivuntaimella. Olivatpa juuret missä hyvänsä, itsenäinen Suomi auttaa kasvattamaan niiden päälle kauniin, vahvan puun. Katsotaanhan, että jokainen puu saa kasvaa rauhassa.

Itsenäisyys merkitsee minulle kykyä kurkotella korkealle ja levitellä siipiään. Se tarkoittaa hyviä edellytyksiä, tarjottuja mahdollisuuksia. Se tarkoittaa oman vastuunsa kantamista, mutta myös yhteisen vastuunkannon hedelmistä nauttimista.

Itsenäinen Suomi tarkoittaa minulle demokratiaa, laadukasta koulutusta, sivistystä, tasokasta tutkimusta ja tieteeseen luottavaa päätöksentekoa – hyvinvointiyhteiskuntaa. Näitä te, hyvät aiemmat sukupolvet, olette olleet rakentamassa. Näistä voimme olla ylpeitä. Näistä meidän tulee pitää kiinni.

Haluan toivottaa teille kaikille oikein lämmintä itsenäisyyspäivää!

Soihtukulkue

Iltapäivemmällä käynnistyi LYYn järjestämä kaikille avoin soihtukulkue Lordin aukiolla. Tänä itsenäisyyspäivänä nautittiin leudosta pakkasilmasta sekä kevyestä lumisateesta, mikä vaikutti houkuttelevan viime vuotta enemmän niin opiskelijoita kuin muitakin osallistumaan kulkueeseen. Tunnelmallisesti hämärtyvässä päivässä välkehteleviä soihtuja jaettiin vajaa kaksikymmentä kappaletta saapuneiden kesken.

Kellon lyötyä 15, kulkue lähti kävelemään LYYn ja LORUn lippu etunenässä Koskikatua pitkin Aallonkadun kautta Valtakadulle ja siitä lopulta Yliopistonkatua pitkin pääkirkolle sankarihautojen luo. Lunta tuiskutti lakkaamatta, mutta tunnelma oli innokas ja erityinen.

Sankarihaudoilla ihmiset järjestäytyivät puolirinkiin Maamme laulua ja Finlandian yhteislaulua varten, minkä jälkeen kävijät saattoivat halutessaan laskea alas kynttilän hautojen eteen. Näiden juhlallisuuksien jälkeen LYYn varsinainen osuus päättyi. Hallituksen puheejohtaja Perälä jatkoi illalla vielä pitämään toisen puheen myös kaupungin vastaanotolla 15-vuotiaille nuorille.

Kiitos juhliin osallistumisesta kanssamme ja onnea 105-vuotias Suomi!

Valokuvannut ja toimittanut LYYn hallituksen viestintävastaava Lotta Laitila.