Valtioneuvoston johdolla valmisteltu ja helmikuun alussa julkaistu Pohjoisen Suomen ohjelma, on selvitys alueen mahdollisuuksien täysimääräisestä hyödyntämisestä. Ohjelma on rakennettu erityisesti taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Lisäksi siinä on huomioitu nuorten aikuisten ja erityisesti opiskelijoiden perspektiivi nostamalla esiin opiskelu- ja työpaikojen tärkeys alueelle, unohtamatta haastavaa asumistilannetta. Pohjoisen ohjelma vaikuttaa positiiviselta ja lupaavalta lähtökohdalta täällä asuvien ja opiskelevien nuorten aseman parantamiseksi, mutta ei ilman varauksia. 

Tulevat investoinnit tarvitsevat työvoimaa ja laadukasta osaamista. On ennakoitu, että 80 prosenttia vuoteen 2035 mennessä syntyvistä uusista työpaikoista edellyttää korkeakoulututkintoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspoliittisen selonteon (2023) tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Jotta osaajatarpeet kyetään turvaamaan Pohjoisessa, vaatii tilanne ennakointia, strategista näkemystä, sekä lisäresursseja rahoituksena ja oppilaspaikkoina. Pohjoisen Suomen tarpeet tulee ottaa huomioon koulutuspolitiikassa siten, että koulutusjärjestelmä tuottaa tarvittavia osaajia kaikilla koulutusasteilla ja koulutuksella on tarvittavat resurssit sekä kyvykkyys. Tutkintokoulutuksen lisäksi on tarve myös lisä- ja täydennyskoulutuksille. Opiskelupaikkojen lisääminen olisi vain ensimmäinen askel koulutustason nostamiseen, ja kannamme opiskelijoina huolta opetuksen laadun säilymisestä, mikäli opiskelupaikkoja pyritään lisäämään ilman tarvittavaa lisärahoitusta.  

Osaavan työvoiman saatavuus on erityinen haaste Pohjoisen Suomen alueille. Lisäksi nykyisen työvoiman määrä vähenee erityisesti eläköitymisen myötä, ja ikäluokkien pienentyessä, tulisi meidän panostaa entisestään myös kansainvälisten osaajien hankintaan.  Viihtyisä työ- ja elinympäristö sekä toimivat asuntomarkkinat ja peruspalvelut edesauttavat osaajien kiinnittymistä alueille. Lisäksi osaajia houkuttelevat maailmanluokan, edistykselliset tutkimus-, kehitys- ja innovaatioympäristöt (TKI) ja -ekosysteemit. Myös osaamisen korkea laatu on ratkaiseva koko Suomen ja Pohjoisen alueiden menestykselle. TKI-toiminnalla on ratkaiseva merkitys elinkeinoelämän uudistumisessa, tuottavuuden kasvussa ja hyvinvoinnin luomisessa. Kansallisena tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) menot neljään prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä. Huomiota on kiinnitettävä opiskelijoiden ja kansainvälisten erityisosaajien kannusteisiin jäädä Suomeen ja (Pohjoisen) alueille työskentelemään.  

Suhtaudumme positiivisesti Pohjoisen ohjelman tavoitteeseen tehdä selvitys erilaisista tukitoimista, joilla voidaan olettaa olevan vaikutuksia opiskelijoiden muuttopäätöksiin ja/tai halukkuuteen tehdä työtä Pohjoisessa Suomessa. Selvityksessä tulee arvioida mahdollisuus toteuttaa määräaikaisen alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu- ja tutkimushanke pohjoisessa Suomessa ns. Norjan mallia soveltaen. Kuitenkin selvityksen yhteydessä tulee lisäksi tehdä esityksiä vaihtoehtoisiksi toimiksi alueelliselle opintolainahyvitykselle, sekä arvioida niiden kustannuksia ja vaikuttavuutta suhteessa mahdolliseen alueelliseen opintolainahyvitykseen. Myös opintolainanhyvityksen todellista vaikutusta, joka oikeasti pitäisi ihmiset alueella, on tutkittava. Epäilyksenä on, että alueelta muutetaan pois heti hyvityksen saamisen jälkeen, eikä pitkäaikaisia vaikutuksia saada aikaan. Nuorten huoleksi nousee, mikäli alueelliseen opintolainan hyvitykseen päädytään, leikataanko sen mahdollistamat varat muualta opiskelijoiden hyvinvoinnista? Viimeaikaisten raskaiden leikkausten myötä opiskelijat eivät suostu enää uusiin leikkauksiin. Opiskelijoiden alueelle jäämiseen syyksi ei riitä pelkkä lainanhyvitys, vaikka se olisikin hyvä alku. Vaikuttavampana nähdään se, minkälaista elämää opiskelijat haluavat elää valmistumisensa jälkeen. Tässä tilanteessa täytyy huomioida työllistyminen mielekkäästi ja mahdollisuudet edetä uralla Pohjoisessa Suomessa. Alueellisesta ohjelmasta on jätetty pois myös muita, Norjan mallin mukaisia kannustintoimia, joita tulisi arvioida vaihtoehtoina yhdessä lainanhyvityksen kanssa. Näihin kuuluvat esimerkiksi verotukseen liittyvät edut, työnantajamaksut, alennetut sähkömaksut ja korotettu lapsilisiä Etelästä Pohjoiseen muuttavilta. Tehokas ja todellinen pitovoiman mahdollistaja on kokonaisuus erillisiä kannustintoimia, eikä erillinen kertaluontoinen kokeilu vain yhdellä osa-alueella.  

Meidän on myös etsittävä uusia, vaikuttavampia keinoja kansainvälisten erityisosaajien ja opiskelijoiden, kotoutumiseen ja työllistymiseen Pohjoisen Suomen työmarkkinoille. Suomen Ylioppilaskuntien liiton tutkimuksessa Millä hinnalla? (2025) vain osa kansainvälisistä opiskelijoista onnistui työllistymään vakituisesti tai harjoitteluun Suomessa. Yleisimmiksi syiksi työllistymättömyyteen nousivat oman alan avoimien työpaikkojen vähyys, kova kilpailu työpaikoista sekä tarve osata paikallista kieltä. Yksi mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen olisi toteuttaa kansainvälisten opiskelijoiden trainee-ohjelma, jolla tuetaan alueen yrityksiä ja korkeakouluja. Ohjelmassa yritys saisi määräaikaisen edun, esim. hyvityksen sosiaaliturvamaksuista kahden vuoden ajalta, palkatessaan kansainvälisen erityisosaajan, joka on valmistunut suomalaisesta korkeakoulusta. 

Kannatamme ehdotusta valmistella ja toteuttaa Pohjoisen asunto-ohjelma, jolla vahvistetaan edellytyksiä elinvoimaa edistävien investointien kohdistumiseksi alueille. Jos opiskelijoilla, nuorilla ja muilla osaajilla ei ole mielekästä paikkaa, jossa asua eivät he myöskään jää tai edes tule alueelle. Pohjoisen Suomen asumiseen liittyvät ongelmat ovat olleet viime aikoina paljon esillä mediassa, eikä tilanteelle näy vielä selkeää ja yhtenäistä ratkaisua. Positiivista kuitenkin on, että Pohjoinen nähdään vetovoimaisena asuinpaikkana: ”Monille tärkeää on luonnonläheisyys ja vuoden aikojen vaihtelua.” ja ”Joka viides suomalainen haaveilee Lappiin muutosta”, Laura Kokkonen kirjassaan Pohjoisen Suomen kutsu: Lappiin lähteneet, (2025). Yhteinen ja kattava selvitys asunto-ohjelmasta ja mielekkäiden asumisjärjestelyiden kehittely nähdään keskeisenä osana koko alueen kokovaltaista pitovoimaa. 

Nuorten ja opiskelijoiden etujen huomioiminen Pohjoisessa Suomessa ovat etu koko alueelle. Pohjoisen Suomen ohjelman näkökulmat taloudellisesta kasvusta, alueellisesta elinvoimasta, investointien vauhdittamisesta, osaamisen kehittämisestä ja työvoiman saatavuudesta, ovat kaikki liitännäisiä laadukkaaseen opetukseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja säilymiseen alueella. Opiskelijoihin ja nuoriin, sekä heidän tulevaisuuteensa panostaminen on sijoitus, joka mahdollistaa koko alueen kehityksen.