Vaikka sitsit ovat rungoltaan usein hyvin samanlaisia, kannattaa pohtia illan kulku valmiiksi. Rungossa on hyvä olla aikataulu, laulujen järjestystä, leikkejä ja rangaistuksia. Pikku muutoksilla voi tehdä sitseistä uudenlaiset. Suunnitteluvaiheessa on hyvä löytää toastmaisterit, emännät, kokit, siivouksesta vastaavat. Monia rooleja voi yhdistää, mutta on myös pidettävä huoli että ilmaisena työtä tekevät saavat myös nauttia sitseistä 

Sitsit tilaksi sopivat tilat josta löytyy keittiö ruuan valmistukseen, tila sitsaajille ja ympäristö, jossa kovasta äänestä ei ole haittaa. On myös hyvä miettiä vessojen määrä ja ilmanvaihto. 

Lapin yliopistossa yleinen pukukoodi sitseille ovat haalari ja tilanteeseen sopiva yläosa. Sitseillä joissa on teema on sopivaa pukeutua teemaan mukaan. Kaikissa yliopistoissa näin ei kuitenkaan ole, esimerkiksi HYY:n ohjeet kertoo yleisen pukukoodin oletetaan olevan tumma puku tai cocktailasu. Tämän vuoksi pukukoodi kannattaa ilmoittaa kutsussa 

Plaseeraus eli istumajärjestys on tärkeä osa sitsejä. Plaseerauksella tarkoituksena on auttaa ihmisiä saamaan uusia tuttavuuksia ja silti vähentää jännitystä istumalla tutun vieressä. Plaseerauksella voidaan myös vähentää häiriökäyttäytymistä ja epämieluisia tilanteita, jos järjestäjät tuntevat osallistujia tarpeeksi hyvin. Ilmoittautuessa on hyvä mahdollistaa plaseeraustoive, jolloin jokaisella osallistujalla on mahdollisuus saada ystävä läheisyyteen. Plaseerauksen havainnollistamiseksi on syytä tehdä karttakuvan sitsihuoneesta sitsaajien nimillä varustettuna sekä nimilaput istumapaikoille.  

• Koristeilla ja rekvisiitalla voidaan tuoda sitseille uutta ilmettä ja ankeasta tilastakin juhlava. On kuitenkin hyvä huomioida myös tarpeellisuus ja käytännöllisyys. Vaikka savukone on hieno lisä sitseillä, pitää myös huomioida palohälyttimet. Kertakäyttöiset koristeet tuovat lisää roskaa joka pitää siivota illan lopuksi. 
• Koristeiden lisäksi roskaa tuottavat myös kertakäyttölautaset ja -mukit. Monissa yleisötilaisuuksia varten vuokrattavissa tiloissa on nykyään astianpesukone joka helpottaa tiskausta joten on hyvä miettiä ovatko kertakäyttötarvikkeet tarpeellisia. LYY:ltä löytyy myös astiasto jota voi vuokrata tilaisuuksiin, jos järjestäjiltä ei löydy astioita.  

Ilmoittautumisen ohessa on hyvä kerrata sitsien teema, pukukoodi ja tärkeimpiä tietoja. Lippuja on myyty erilaisten lomakkeiden avulla, mutta nykyään suurin osa myynnistä on siirtynyt kide.appiin.  Kide.appissa voi myydä jäsenhintaisia lippuja, joka helpottaa poikkitieteellisillä sitseillä, mutta kide.app voi olla maksullinen käyttäjälle. Ilmoittautumisen yhteydessä, on hyvä ilmoittaa mistä syistä ilmoittautumisen voi peruuttaa ja rahat saada takaisin. 

Sitsejä järjestäessä on hyvä etukäteen sopia vastuut. Esimerkiksi ovatko emännät vastuussa myös siivouksesta vai onko vastuu vapaa-aika vastaavilla? Kuka hoitaa ruuan valmistuksen? Kuka on vastuussa tilojen luovutuksesta ja vuokrauksesta? Nämä asiat kannattaa sopia tarkkaan varsinkin poikkitieteellisillä sitseillä ja kirjoittaa ylös. 

Tilojen siivous on hyvä miettiä etukäteen ennen sitsejä. Kenellä on vastuulla ja mitä pitää tehdä? Mihin kuntoon tila pitää jättää? Kuka vie pullot? Missä on lähin roskakatos? Nämä ovat esimerkki kysymyksiä mihin on kannattaa etsiä vastaus ennen sitsien lopun kaaosta.  

Sitseillä tarjotaan osallistujille perinteisesti kolmen ruokalajin illallinen. Tämä ei kuitenkaan yleensä tarkoita sitä, että tarjoiluihin panostettaisiin erityisen paljon tai että luvassa olisi gourmet ateria. Sitsiruokaa päästään usein syömään vasta sen jäähdyttyä pidemmän aikaa laulamisen lomassa. Yksi sitsiperinteistä onkin esittää laulutoiveita ruuan ollessa “liian kuumaa”, ettei kellään vain sattuisi kieli palamaan. Tämä kannattaa ottaa ruuan suunnittelussa huomioon ja tarjoilla osallistujille ruokaa, jota on miellyttävää syödä myös pidemmän ajan kuluttua tarjoilusta.  

Erikoisruokavaliot on tarjoiluissa otettava hyvin huomioon ja sitsivieraita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Esimerkiksi hyvä kasvisvaihtoehto ei tarkoita sitä, että lautaselta vain jätetään liha pois. Ruokavaliot on syytä kerätä osallistujilta ilmoittautumisen yhteydessä ja huomioida ne jo suunnitteluvaiheessa. Usein helpoimmalla pääsee, jos ruuan suunnittelee jo alusta asti yleisimpiä erikoisruokavalioita noudattavaksi. Gluteeniton ja pähkinätön kasvisruoka säästää jo paljon ylimääräistä vaivaa.  

Mikäli sitseillä tarjotaan vain kevyttä syötävää, muistathan varoittaa osallistujia tästä ja kehoittaa heitä syömään ennen sitseille saapumista. 

Eettisyys ja ekologisuus on hyvä ottaa myös sitseillä huomioon. Esimerkiksi LYY pyrkii sitseillään aina tarjoamaan lähtökohtaisesti kasvisruokaa ja suosii mahdollisuuksien mukaan paikallisia sekä Reilun Kaupan tuotteita. Ruuan oikea mitoitus ja hävikin minimointi on myös tärkeä ekoteko. Lisäksi sitseillä voi pyrkiä jätteen minimointiin astioiden osalta valitsemalla pestävän, useaan kertaan käytettävän astiaston kertakäyttöisen sijasta.  

Useimmiten sitsit on jaettu kolmeen tai neljään osioon ja aikataulutuksen osalta kannattaakin lähteä liikkeelle kokonaisajan jakamisesta, jotta tiedät kuinka paljon aikaa taukojen jälkeen jää itse sitsaamiselle. Sitsien ensimmäisellä osiolla alusta kannattaa varata 10-20min pätkä sitsiohjeistusten läpikäymiselle ja ensimmäiselle (usein sovitulle) puheenvuoropyynnölle ja laulutoiveelle, joiden aikana vielä kerrataan ohjeita käytännössä. Osallistujalistasta kannattaa huomioida ainejärjestöjen määrä, jotta tiedätte kuinka monta järjestöä pyydetään pöydälle – näistä jokaiseen tulee varata n.5min aikaikkuna. Sitseillä tarvitaan myös suunniteltua ohjelmaa, mutta aikataulutus on tärkeää muistaa säilyttää mahdollisimman löyhänä. Yhteen osioon ei myöskään kannata pakottaa liian montaa peräkkäistä ohjelmanumeroa, sillä näissä aina osa sitsikansasta jää vain seuraajan rooliin. Yhtenä vaihtoehtona on listata “lukkoon lyödyn” aikataulun oheen 1-2 rankkua ja 1-2 ohjelmanumeroa, jotka voi tarvittaessa heittää sopivaan saumaan osaksi ohjelmaa. Mikäli laulutoiveita ja vapaamuotoisempaa toimintaa riittää kannattaa tämä aika kuitenkin käyttää sitsikansan keskuudesta nousevaan toimintaan. Sitsien viimeisessä osiossa kannattaa myös varata reilummin tilaa sitsit päättäville klassikoille. 

Taukojen osalta ohjenuorana voisi pitää noin 1 tauko/tunti tahtia. Taukojen pituutta voi kuitenkin suhteuttaa sen aikana tapahtuviin järjestelyihin. Puhtaasti wc-taukona pidettävälle tauolle riittää noin 15-20min, mutta esimerkiksi ruoan jakoon kannattaa varata enemmän aikaa. Taukojen aikana voidaan myös soittaa musiikkia tai antaa sitsikansalle vapautta järjestää omia varjositsejään. 

Sitsilaulukirjassa löytyy useita kappaleita, joiden sanoituksissa mennään “vyötärön alle”. Yleisenä käytäntönä on, että näihin lauluihin ei kajota ennen kuin pääruoka on saatu syödyksi. Pääruoan syömiseen kuluu myös usein aikaa, sillä sitsikulttuurissa on tapana odottaa kuuman aterian jäähtymistä sopivaksi laulamalla välissä laulun jos toisenkin. 

Kun sitsaaja saapuu sitsitilaan, hän etsii oman paikkansa ja jää seisomaan oman paikkansa taakse odottamaan sitsien alkua. Sitsit alkavat perinteisesti alkujaan ruotsalaisella Helan går -laululla. Toastmastereiden kannattaa etukäteen sopia, kumpi heistä toimii laulun esilaulajana. Sitsikansa aloittaa laulun yhdessä toistamalla rytmiä st-st-st-st. Tähän toastmaster yhtyy esilaulajana laulamalla Helan går -laulun säkeistön. Sitsaajat yhtyvät lauluun kertosäkeen kohdalla. Pöydälle on asetettu valmiiksi snapsilasi täytettynä alkujuomalla. Kertosäkeen aikana skoolataan alkujuomalla. Myös laulun päätteeksi skoolataan. 

Skoolaaminen kuuluu hyviin käytänteisiin pöytäjuhlassa. Sitseillä skoolataan muun muassa laulujen päätteeksi. Skoolatessa on tärkeää katsoa skoolaustoveria silmiin. Skoolaus tapahtuu tavallisessa suorassa pöydässä niin, että ensin skoolataan vierustovereiden kanssa vuorotellen ja sitten vastapäätä olevan sitsaajan kanssa. Jos kyseessä on esimerkiksi etäsitsit juhlakansan ollessa kotona, niin he voivat sopia heidän järjestykseen sopivan skoolausjärjestyksen. 

Kuten muissakin juhlissa, myös sitseillä annetaan suosionosoituksia. Sitseillä ei kuitenkaan ikinä anneta aplodeja vaan suosionosoitukset annetaan pöytää taputtamalla. Tämä voi olla hyödyllistä mainita esimerkiksi fuksisitseillä.  

Sitseillä voi esittää puheenvuoroja. Puheenvuorot ovat esimerkiksi laulutoiveita, suosionosoituksia tai muuta mukavaa puhetta. Puheenvuoro pyydetään kättä nostamalla. Kun toastmaster antaa pyytäjälle puheenvuoron, on kohteliasta aloittaa puheenvuoro suunnilleen seuraavalla tavalla: ”Arvon toastmasterit ja hyvä sitsikansa, nimeni on X.”  Tähän sitsikansa vastaa yleensä tervehtimällä ”Hei X!”  Sen jälkeen puhuja voi jatkaa omaan puheenvuoroonsa vapaasti. (jos ei tule kysymyksiä. Esim ootko LYYn jäsen?)

Rangaistukset eli rankut ovat osa sitsikulttuuria. Toastmasterit antavat rankkuja hyvän maun rajoissa esimerkiksi sääntöjen rikkomisesta ja “huonosta” käytöksestä. Sitsaajat voivat ilmiantaa sääntöjä rikkoneita kanssasitsaajia. Tärkeintä rankuissa on pitää niidenkin hyvä fiilis mielessä ja rankut hauskana osana sitsejä.  

Alkoholi ei ole ikinä rangaistus! Näin huomioimme monenlaiset sitsaajat, emmekä painosta ketään käyttämään päihteitä vasten tahtoaan. Rankkuja ei langeteta ikinä vain yhdelle henkilölle. Rankkuja ei myöskään pakoteta tekemään, jos joku esimerkiksi kieltäytyy tekemästä sitä. Toastmasterin kannattaa siinä kohtaa sivuttaa rangaistuksen pitäminen hienovaraisesti ja jatkaa sitsien kulkua jollain muulla aktiviteetilla.  

Esimerkkejä rangaistuksista: 

• Haikujen, näytelmien, runojen, oodien jne. Esitysten kirjoittaminen ja esittäminen aiheesta X 
• Pantomiimit 
• Still-kuvat 

Sitseillä on tapana huutaa pöydälle erilaisia ryhmiä, kuten eri ainejärjestöjä edustavia sitsaajia. Hyvä periaate pöydälle huutamisessa on se, että paikalla on vähintään 6 henkeä kyseisen ryhmän edustajia. Tällöin kukaan ei päädy pöydälle yksin. Pöydälle huutamisen voi aloittaa kuka vaan sitsaajista tai toastmaster sopivan välin tullessa. Pöydälle huutaminen tapahtuu huudahtamalla toistaen “Vi vill ha X på bordet! Vi vill ha X på bordet!” Huudon aikana ryhmä X nousee pöydälle, tai turvallisemmin tuoleille, seisomaan. Tämän jälkeen ryhmällä on käytettävissä puheenvuoro ja ryhmä esittää yleensä jonkin sitsilaulun muille. Esimerkiksi ainejärjestöt esittävät yleensä heidän oman ainejärjestölaulun.  

Sitsien ohjelmaan kuuluu erilaiset kilpailuaktiviteetit. Kilpailuja voi kehitellä esimerkiksi sitsien teemaan liittyen. Kilpailuissa, niin kuin muissakin ohjelmanumeroissa, on hyvä huomioida monipuolinen sitsikansa. Kannattaa siis etukäteen miettiä, loukkaako jokin kilpailu sitsaajia. Tärkeintä sitseissä on pitää hyvä tunnelma yllä kaikilla.  

Perinteinen kilpailu sitseillä on Tuo mulle. Kilpailun joukkueet jakautuvat helposti esimerkiksi pöytäryhmittäin. Kilpailun tarkoituksena on tuoda toastmasterille mahdollisimman nopeasti toastmasterin sanoma esine tai asia. Nopein joukkue saa pisteen. Tuo mulle toimii myös hyvin etäsitsiversiona Näytä mulle. Tällöin joukkue on yhden tietokoneen takana oleva ryhmä ja tuomisen sijasta esine näytetään kameran kautta toastmasterille.  

Muutama esimerkki esineistä: 

• Kuksa 
• Pullonavaaja 
• Sukka 
• Ylioppilaslakki   

Kilpailemiseen kuuluu voittajan palkitseminen. Monesti palkinnoksi riittää voittajalle mainetta ja kunniaa. Jos palkintona on alkoholia, niin on tärkeää, että myös alkoholiton versio löytyy vaihtoehtoisena palkintona.  

• Det var det bästa 

Aplodien lisäksi sitseillä voi osoittaa suosiota huutamalla “Det var det bästa, det bästa vi har hört!” Suosionosoituksen voi aloittaa kuka tahansa sitsikansasta ja muut yhtyvät siihen. Samalla taputetaan pöytää yhteisessä rytmissä. Tämän suosionosoituksen voi kohdistaa esimerkiksi hyvälle esitykselle, puheenvuorolle tai vaikka tilanteeseen sopineelle hauskalle sekä mukavalle kommentille.  

• Ooksä …?  

Joskus puheenvuorojen alussa sitseillä kysytään Ooksä…? -kysymyksiä. Niillä voi esimerkiksi kysyä puhujan ainejärjestöä tai pääainetta, jota hän opiskelee. Esimerkiksi “Ooksä ainejärjestöstä X?” Tällä kysymyksellä on perinteisesti kysytty siviilisäätyä tai seksuaalista suuntautumista, mutta ne ovat henkilökohtaisuuden vuoksi jätettävä pois sitsikulttuurista.  

Laulun toivoja aloittaa laulun. Ennen laulua hän kuitenkin ohjaa sitsaajat kohottamaan maljan laululle.  

Esimerkki: 

Laulun toivoja: “Mistä se laulu lähtee?” 

Sitsikansa: “Pitkästä huikasta!” (Otetaan huikka.) 

Laulun toivoja: “Mikä sitä seuraa?” 

Sitsikansa: “Vielä pidempi huikka!” (Otetaan huikka.) 

Laulun toivoja: “Ja lauluhan lähtee jotakuinkin näin.” (Laulun toivoja aloittaa laulun.) 

De Brevitate vitae (tunnettu myös nimellä Gaudeamus igitur) ja Finlandia -lauluja ennen ei oteta huikkia, vaan ne aloitetaan hiljaisuudesta. 

Sitsien laulamiseen kuuluu muutamia käytäntöjä tai niin sanottuja kirjoittamattomia sääntöjä, joista osa onkin nyt kirjoitettu ylös. Lauluihin liittyvät käytännöt ohjailevat yhteislaulun kulkua ja niitä voi kuka tahansa huutaa laulamisen aikana.  

Osa käytänteistä ovat niin sanottuja välihuudahduksia. Niitä ovat mellansup, omstart ja tempo ylös tai alas. Niillä pystytään ohjailemaan sitä, miten laulaminen etenee.  

Mellansup on huudahdus, jolla voidaan kostuttaa suuta laulamisen aikana. Kuka tahansa voi huutaa mellansupin, jonka johdosta otetaan välihuikka eli mellansup. Mellansupin huutanut jatkaa laulua. Mikäli laulun kirjoitettujen säkeistöjen jälkeen haluaa laulaa lisäsäkeistön, huudetaan sekin mellansupilla tapahtuvaksi. Tässäkin tapauksessa mellansupin huutanut jatkaa laulua.  

Omstart huudetaan, kun laulaminen vaatii uutta aloitusta esimerkiksi laulamisen puuroutuessa tai epäonnistuessa. Omstartia huutavat yleensä toastmasterit, mutta myös sitsaajat voivat sitä tarpeen tullen huutaa. Tempo ylös tai tempo alas ovat huudahduksia, joilla ohjaillaan laulamisen nopeutta tarpeen mukaan.  

Osassa lauluista on tapana erilaiset välitaputukset tai rytmissä taputukset. Ne oppii parhaiten osallistumalla sitseille.  

• Lapin kulta  

Lapin kulta lauletaan tutulla Jaakko-kullan sävelellä. Kuten Jaakko-kultakin, myös Lapin kulta on kaanonlaulu. Kaanon on sävellys, jossa eri äänet esittävät samaa melodiaa siten, että ne aloittavat sen eri aikaan ja seuraavat siten toisiaan tietyn aikavälin viiveellä. (Lähde: Wikipedia) Lapin kultaa lauletaan kaanonlauluna esimerkiksi pöytäryhmittäin.  

• Joulupotpuri 

Joulupotpuri on nimensä mukaan monen tutun joululaulun potpuri. Joululauluissa esiintyy usein tavu –nyt. Joulupotpurin laulamisen käytäntöihin on monia tapoja. Rovaniemeläisessä sitsikulttuurissa tämä laulu lauletaan perinteisesti niin, että jokaisen nyt-tavun kohdalla otetaan huikka juomasta eikä lauleta tavua.  

Esimerkki: 

Lumi on jo peittä- (huikka) kukat laaksosessa, 
järven aalto jääty- (huikka) talvipakkasessa. 

Jos joku vahingossa, tai tahallisesti, sanoo tavun -nyt, aloitetaan säkeistö alusta omstartilla.  

• Oodi sitoutumattomuudelle 

Oodi sitoutumattomuudelle –laulu on poliittissävyitteinen laulu. Laulun säkeistöt ovat osoitettu jokainen vuorollaan suomalaisille puolueille. Yksi säkeistö on myös osoitettu sitoutumattomille. Laulun kirjoittamaton sääntö on nousta seisomaan haluamansa säkeistön kohdalla.  

• Viimeinen laulu 

Sitsit lopetetaan viimeisellä hitaalla, joka on perinteisesti ollut joko My heart will go on tai Finlandia hymni. Joskus saatetaan laulaa molemmat. Viimeisen hitaan jälkeen sitsit ovat loppu ja juhlijat voivat lähteä esimerkiksi jatkojen viettoon.  

Sitsikulttuurissa jotkin laulut saattavat loukata esimerkiksi sitsaajan henkilökohtaista taustaa. Sitsejä järjestäessä kannattaa tutustua lauluihin jo etukäteen tästä näkökulmasta ja pohtia, onko joitain lauluja, joita olisi syytä jättää laulamatta. Myös sitsaajilta voi kysyä etukäteen mielipiteitä lauluista esimerkiksi anonyymillä kyselylomakkeella.  

Miten toastmaster reagoi kyseenalaiseen laulutoiveeseen, niin että kaikki tuntevat olonsa mukavaksi? Jos toastmaster tuntee että laulu ei ole sopiva, voi hän sanoa että osallistujat ovat pyytäneet että laulua ei lauleta. Esimerkiksi “Hei, meiltä on etukäteen pyydetty, että tuota laulua ei lauleta, mutta onko sinulla toista lauluehdotusta?” tai “Hei, tuo laulu on mielestämme loukkaava, niin emme laula sitä, mutta onko muita lauluehdotuksia? Hienoa, että kuitenkin pyysit laulua.”