Rovaniemi on Suomen pohjoisin ja harvoihin lukeutuva korkeakoulukaupunki – mutta tämä ei aina näy kaupungin päätöksenteossa. Rovaniemen opiskelija-asuntotilanne on kriisiytynyt ja Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) sekä Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (ROTKO) kantavat syvää huolta siitä, että yhä useammalla opiskelijalla ei ole varaa tai mahdollisuutta löytää kotia Rovaniemeltä – samalla kun kaupungin matkailijamäärät kasvavat ja lyhytvuokraus yleistyy.
Matkailu on merkittävä osa Rovaniemen elinvoimaa, ja sen kasvu tuo alueelle työtä, yrittäjyyttä ja näkyvyyttä. Samalla kuitenkin matkailun nopea kehitys haastaa kaupunkisuunnittelua ja asuntopolitiikkaa, erityisesti opiskelijoiden näkökulmasta.
Kaupungin arvion mukaan Rovaniemellä on jopa 1000–1500 asuntoa lyhytaikaisessa vuokrauskäytössä – eniten suhteessa asukaslukuun koko Suomessa. Samaan aikaan opiskelijoiden mahdollisuudet löytää kohtuuhintainen vuokra-asunto ovat heikentyneet merkittävästi. Vuokratasot ovat nousseet ja kilpailu harvoista asunnoista kiristyy.
Moni opiskelija kokee tilanteen konkreettisesti. Vakituinen vuokra-asunto saatetaan irtisanoa sesonkiajan lähestyessä, tai asuntoja ei vuokrata opiskelijoille lainkaan pidemmäksi ajaksi. Syksyllä 2024 LYYn ja DASin yhdessä toteuttama tilapäismajoitus täyttyi nopeasti. Tilanne on jo johtanut siihen, että vaihto-opiskelijoita on perunut tulonsa asunnon puutteen vuoksi.
Samaan aikaan opiskelijoiden toimeentulo on kiristymässä. Opintotuen indeksijäädytys, suunniteltu siirtymä takaisin opintotuen asumislisään ja erityisryhmien asuntotuista leikkaaminen tekevät asumisesta entistä vaikeampaa. DASin asunnot eivät riitä, ja uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen on haastavaa rahoitusleikkausten vuoksi.
Rakennuslakiuudistus ei saa pahentaa tilannetta
Rakennuslain uudistus tarjoaa mahdollisuuden puuttua lyhytvuokrauksen aiheuttamiin haasteisiin – mutta nykyinen lakiluonnos uhkaa heikentää kuntien mahdollisuuksia ohjata kehitystä vastuullisesti.
Lakiehdotuksen mukaan:
- asuntoa voisi vuokrata lyhytaikaisesti jopa 90 päivää vuodessa ilman erillistä lupaa (kunnan päätöksellä jopa 180 päivää),
- ammattimainen lyhytvuokraus katsottaisiin kaavan mukaiseksi “asumiseksi”.
Tämä tarkoittaa, että nykyisin rajoitettua lyhytvuokraustoimintaa laillistettaisiin, ja kuntien vaikutusmahdollisuudet vähenisivät.
Vaikka lyhytvuokrauksen vaikutukset eivät vielä ole Kemissä ja Torniossa yhtä merkittäviä kuin Rovaniemellä, matkailun kehityssuunnat – erityisesti Kemin matkailustrategiassa – viittaavat siihen, että ilmiö tulee lisääntymään. Siksi on tärkeää, että lainsäädäntö antaa kunnille mahdollisuuden toimia ennaltaehkäisevästi ennen kuin tilanteet kärjistyvät.
LYYn ja ROTKOn kanta on selvä:
- Rakennuslain tulee antaa kunnille enemmän vaikutusvaltaa säädellä lyhytvuokrausta paikallisten tarpeiden mukaisesti.
- Kuntien tulee voida päättää vuosittaisista lyhytvuokrauksen enimmäisrajoista – myös alaspäin (esimerkiksi 0–90 päivää).
- Ammattimainen lyhytvuokraus ei saa automaattisesti täyttää kaavan asumiskriteerejä.
Kestävää matkailua ei ole ilman koteja työntekijöille ja opiskelijoille
Rovaniemen matkailijamäärän odotetaan kasvavan miljoonaan vuoteen 2030 mennessä, ja majoituskapasiteettia tarvitaan lisää. Kestävä matkailun kasvu edellyttää kuitenkin myös kohtuuhintaista asumista opiskelijoille ja työntekijöille – ilman kotia ei voi opiskella, työskennellä eikä rakentaa elämää Rovaniemelle.
Kutsumme päättäjät turvaamaan opiskelijoiden asumisen matkailukaupungeissa kuten Rovaniemellä. Tarvitaan:
- Selkeät pelisäännöt lyhytvuokraukselle,
- Innovatiivisia ratkaisuja opiskelija-asuntojen rakentamiseen,
- Opiskelijoiden toimeentulon turvaamista.
Opiskelijoilla on oikeus kotiin – ei vain petipaikkaan.
Lisätietoja: