Suihkivaa sopoa ja kuumaa kopoa: Miten yliopistoon tulevaisuudessa pääsee?

06.06.2018

Eteläaho.jpg



Valintakoeuudistuksen ensi aallot ovat lyöneet rantaan. Helsingin Sanomat kirjoitti 5.6.18 artikkelin koskien kauppatieteellisen valintakokeita. HS:n artikkelin mukaan kauppatieteissä pelkästään todistusvalinnalla valittiin tänä vuonna 60 % opiskelijoista. Todistuksella valittavilta opiskelijoilta on vaadittu kautta maan noin eximian keskiarvoa ylioppilastodistuksessa, mutta toki joitain pieniä muuttujia vaadituissa arvosanoissa oli paikkakuntakohtaisesti. Kauppatieteiden valtakunnallisessa yhteisvalinnassa ovat mukana Aallon, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kauppakorkeakoulut, Itä-Suomen, Tampereen ja Vaasan yliopistot, Hanken, Lappeenrannan teknnillinen yliopisto ja Åbo Akademi.

 

Todistusvalintojen kautta naisoletettujen osuus kauppatieteiden alalla oli noussut jokaisessa hakukohteessa. Prosenttiyksiköissä mitattuna naisten osuuden nousu on ollut suurinta Oulussa. Nyt todistuksilla Oulun kauppakorkeaan valituista naisia on 58 %:ia, kun viime vuonna koulutusalaan valituista naisia oli 38 %:ia. Toki mies- ja naisoletettujen välillä koulutukseen valittujen lukemat voivat tasoittua pääsykokeiden jälkeen, sillä pääsykokeella yhä kauppatieteisiinkin se 40 %:ia opiskelijoista valitaan.

 

HS:n artikkelissa nousee tärkeä fakta esiin, sillä pääsykokeissa ei katsota ollenkaan enää kokeen ja ylioppilastodistuksen yhteispisteitä, vaan pelkästään pääsykoemenestystä. Joten pääsykokeen voi näin nähdä palvelevan heitä, jotka eivät lukiossa pärjänneet haluamallaan tavalla.

 

Valintauudistusta olen päässyt seuraamaan suhteellisen läheltä, ja sen vuoksi on hyvin mielenkiintoista nyt lukea uutisia koskien valintoja, jotka uudistetulla valintamenettelyllä on tehty. Ensi vuonna Lapin yliopistossakin opetettavan oikeustieteiden osalta on käytössä todistusvalinta, ja HS:n mukaan oikeustieteiden kohdalla todistuspisteiden keskiarvo nousee vielä korkeammaksi kuin kauppatieteissä. HS:n mukaan oikeustieteisiin mielivällä ei voisi olla todistuksessaan edes kovin montaa eximiaa muutoin komeassa laudatur-rivissä.

 

Toivon mukaan pääsykokeilla sisään pääsevien määrä pysyisi vähintäänkin 40 %:ssa, mikäli sisäänpääsyn vaateet ylioppilastodistuksen osalta karkaavat pilviin. Nyt on jo kuitenkin väläytetty lukemia 80-20 todistuksen hyväksi. Tästä myös päästään siihen keskusteluun, että onko todistusvalinnassa ylioppilaskirjoitukset oikea mittari. Toki se tällä hetkellä voi nykyisessä lukiomaailmassa olla ainoita selvästi mitattavissa olevia mittareita, mutta pitäisikö painoarvoa antaa myös päättötodistukselle, joka mittaa noin kolmen vuoden osaamista, siinä missä ylioppilastutkinto onnistumista käytännössä yhtenä päivänä.

 

Tulevassa lukiouudistuksessa ihan hyvältä vaikuttaa se, että lukioille on tulossa ns. jälkiohjausvelvoite. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan se tarkoittaa sitä, että lukio mm. mahdollistaa ylioppilaskirjoitusten helpomman uusimisen. Lukioiden toivotaan myös suunnittelevan opiskelijoiden kanssa avoimen väylän opintoja ja STT:n haastattelussa Grahn-Laasonen väläyttikin eräänlaista koulutusseteliä avoimelle väylälle lähteville, jotta avoimen yliopiston opintojen hinta ei olisi kynnyskysymys. Ministeri toivoi koulutussetelin olevan ensi vaalikauden hallitusohjelmassa.

 

Mielenkiintoiselta siis näyttävät tulevaisuuden väylät korkeakouluopintojen pariin. Hallitus asetti korkeakouluvisiossa tavoitteeksi, että 2030 vähintään puolella ikäluokasta on korkeakoulututkinto. Tavoitteen täyttyminen vaatii sitä, että väylät sekä valinnat korkeakoulutukseen pääsyyn ovat selkeät, reilut ja monipuoliset.

 

Täältä jälleen tähän, ollaan kuulolla!


Antti Eteläaho,
edunvalvonta-asiantuntija
edunvalvonta(at)lyy.fi


Lue myös: Yle: Yo-todistuksella suoraan unelma-alalle – Katso aineet ja arvosanat, joilla keräät pisteet oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen vuonna 2020 // Opintopolku: Yliopistojen todistusvalinnat 2020


Suihkivaa sopoa ja kuumaa kopoa on kolumnisarja, jota julkaistaan Lapin ylioppilaslehdessä.