Opintotukeen tehdään rajut heikennykset

07.04.2016

Opintotukeen tehdään rajut heikennykset

Hallitus on päättänyt opintotukisäästön toteuttamisesta kehysriihessä tiistaina 5.4. Päätettyjä koulutusleikkauksia ei peruttu, eikä arvioitu uudelleen. Kokonaisleikkaussummaa kohtuullistettiin 150 miljoonasta 122 miljoonaan euroon.

Opintorahaa leikataan neljänneksellä. Korkea-asteen opintoraha yhtenäistetään toisen asteen opintorahan kanssa, jolloin opintorahan enimmäismäärä on 250,28 €/kk.  Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee 650 euroon kuukaudessa kotimaassa opiskelevalla ja 800 euroon kuukaudessa ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla.

Korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Tutkintokohtainen tukiaika lyhenee 50 kuukaudesta 48 kuukauteen. Edistymisen seurannassa käytettävä suoritusvaatimus säilyy 5 opintopisteessä tukikuukautta kohden.

Opiskelijan omat tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin ja niitä tarkistetaan määräajoin niin, että tulorajat eivät laske. Opiskelijan tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrän korotusta kohtuullistetaan 15 prosentista 7,5 prosenttiin.

Hallitus suunnittelee syksyn 2016 budjettiriiheen mennessä esityksen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin, mitä voidaan pitää valonpilkahduksena ikävien uutisten keskellä. Siirtyminen yleisen asumistuen piiriin parantaa kaikista heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien opiskelijoiden tilannetta.

 

LYYn puheenjohtajan Elias Rauhalan mukaan on erittäin harmittavaa, että hallitus ei katsonut asiassa pidemmälle. Suomen talouden peruspilareihin kuuluu laaja ja kaikille taloudellisesti mahdollistettu yleissivistys. Opiskelijat ottivat 370 miljoonan leikkaussummasta kokonaisuudessaan 122 miljoonaa kannettavakseen. Hallitus leikkaa pienituloisimmalta väestöryhmältä neljänneksen perustoimeentulosta pois.

 

En jaksa uskoa, että tulevaisuuden kannalta tämä vaikuttaisi positiivisesti Suomen osaamistasoon, talouteen tai tasa-arvon edistämiseen yhteiskunnassamme. Ei tarvitse kummoisesti Suomen kansantalouden perusteita ymmärtää, että tietää laadukkaan ja jokaisen kyvyt valjastavan korkeakoulutuksen olevan valttikorttimme maailmalla.” sanoo Rauhala. Nyt vaarana on erityisesti, että kynnys hakeutua korkeakouluun vähävaraisista perheistä olevilla kasvaa, ja sen myötä on olemassa yhä suurempi yhteiskunnallisen segregoitumisen riski tulevaisuudessa. Lisäksi opiskelukyvyttömyyden suurin syy tällä hetkellä ovat mielenterveysongelmat, joita viikoittain kokee yli kolmannes naisopiskelijoista ja joka viides miesopiskelija.

 

Toimeentulovaikeudet ja taloushuolet aiheuttavat yli puolelle korkeakouluopiskelijoista hyvin usein tai melko usein huolta ja stressiä. Tämä puolestaan kasvattaa taakkaa mielenterveyspalveluissa ja tulevaisuuden työkyvyttömyyden hoidoissa. “Pahoin pelkään, että lasku tulee jälkijunassa.” Rauhala toteaa.