Lukukausimaksut murentavat Pohjois-Suomen kansainvälistymisen

05.11.2014

Suomen hallitus suunnittelee esittävänsä eduskunnalle, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut korkeakoulujen rahoituspohjan turvaamiseksi. Pohjois-Suomen kehityksen ja kansainvälisyyden näkökulmasta ajatus on huolestuttava. Pohjois-Suomi on kansainvälinen pitkälti korkeakoulujensa ansiosta. Vuosittain pohjoisen korkeakouluissa opiskelee tuhansia kansainvälisiä opiskelijoita, jotka tuovat alueelle osaamista, rahaa ja kansainvälisiä verkostoja.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen toi maanantaina Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä esille korkeakoulutuksen resurssipulan. Lehikoinen myönsi, että mikäli lukukausimaksut tulevat käyttöön, kansainvälistyminen ottaa muutamia vuosia takapakkia. Lehikoinen uskoi kansainvälisten opiskelijoiden määrän lähtevän myöhemmin nousuun. Ruotsissa ja Tanskassa kv-opiskelijoiden määrät ovat kuitenkin romahtaneet lukukausimaksujen käyttöönoton myötä. Vähäisiksi jäävät maksut ovat kuluneet välttämättömään apurahajärjestelmään sekä maksu- ja apurahahallintoon.

 

Lukukausimaksut kohdistuvat opiskelijaryhmään, joka tuo valtiontalouteen epäsuorasti eniten rahaa. EU- ja ETA-alueen ulkopuoliset opiskelijat eivät nauti suomalaisista sosiaalietuuksista vaan elävät maassamme omilla säästöillään. Nuori ja korkeakoulutettu vasta maahan muuttanut on parhaassa työiässään ja häneen sijoitetut veroeurot ovat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen selvityksen mukaan vain pieni investointi verrattuna sosiaalietuuksia koko ikänsä käyttäneeseen suomalaiseen maisteriin. On tärkeää tiedostaa, että kv-opiskelijan integroitumisella on haasteensa. Sen sijaan, että näille opiskelijoille asetetaan epätasa-arvoistavat maksut, tulisi heidän työllistymistään tukea ja kannustaa heitä myös yrittäjyyteen.

 

Lukukausimaksut lisäisivät korkeakoulujen alueellista eriarvoistumista vähäisten kv-opiskelijoiden keskittyessä pääkaupunkiseudun yliopistoihin. Samankaltaisia merkkejä on havaittu myös Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Maksut vaikuttaisivat negatiivisesti alueemme kansainvälistymiseen, kun alueen korkeakouluopiskelijat jäisivät ilman kotikansainvälistymisen tuomaa kokemusta.

 

Sen sijaan, että keskitymme lukukausimaksuihin, tulisi pohtia kuinka voimme hyödyntää Suomeen saapuneita kansainvälisiä osaajia. Nämä rohkeat, maailmalta kaukaiseen Pohjolaan saapuneet ihmiset tulisi nähdä panoksena, jolta voidaan odottaa verotuloina tuottoa yhteiskunnallemme. Suomen tulisi tunnustaa kansainvälisten opiskelijoiden merkitys ja investoida maksuttomaan koulutukseen, sillä pienenä valtiona emme pärjää ilman kansainvälistä yhteistyötä. Onko meillä siis varaa menettää ulkomailta tulevia korkeakouluopiskelijoita?

 

Vili Koistinen

Oulun yliopiston ylioppilaskunta

 

Markus Mäkitalo

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

 

Janne Hälinen

Lapin yliopiston ylioppilaskunta

 

Joni Lalli

Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ROTKO