Liisa Ansala väittelee opiskelijoiden järjestötoiminnasta

21.02.2017

 

Yliopisto-opiskelijoiden järjestötoiminta edistää aktiivisen kansalaisuuden kasvua

 

Yliopisto-opiskeluun kohdistuu entistä kovempia tehokkuusvaatimuksia. Opintotukeen ja opiskeluaikaan kohdistuvat leikkaukset tuntuvat ja näkyvät yliopisto-opiskelijoiden arjessa. Keskustelu nuorten aktiivisesta kansalaisuudesta ja osallisuuden vähenemisestä on ajankohtainen, koska tutkimukset osoittavat vähenevää kiinnostusta yhteisistä asioista päättämistä kohtaan. KM Liisa Ansalan väitöskirja tarkastelee opiskelijoiden osallistumista järjestötoimintaan.

 

Yliopisto-opintojen piirissä tapahtuva järjestötoiminta on yksi konkreettinen esimerkki nuorten ja nuorten aikuisten aktiivisesta kansalaisuudesta. Järjestötoiminnan tukeminen on konkreettinen keino ja esimerkki tukea nuorten osallisuutta. Paineet valmistua entistä nopeammin, sekä opintotuen tiukat ehdot vaikuttavat siihen, kuinka paljon opiskelijalla on käytettävissä aikaa opintojen ulkopuoleiseen toimintaan. Tehokkuusvaatimuksien ja aktiivisen kansalaisuuden kasvun yhdistäminen on sekä yliopistojen, että yhteiskunnan yksi tärkeimmistä keskusteluista.

Ansalan mukaan yliopistojen opintosuunnitelmien ja muun toiminnan tulisi entistä paremmin vastata myös kasvaviin tehokkuusvaatimuksiin lisäämällä opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ja toimia aktiivisina kansalaisina, ja siten tukea heidän hyvinvointiaan. Tehokkuuspaineet edellyttävät ja samalla myös mahdollistavat muualla hankitun osaamisen tunnustamisesta. Osallistumisen mahdollisuuksien tukeminen tukee opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin kasvua. Järjestöaktiivit oppivat toiminnassa arvokkaita taitoja ja kokevat olevansa valmiimpia kohtaamaan työelämän haasteet.

Järjestötoiminta edistää opinnoista selviytymistä

Järjestöaktiivisuus on avain myönteisen opiskeluilmapiirin ja opiskelumotivaation kasvuun.

— Järjestötoiminnan yksi tärkeä tehtävä voi olla yksinäisyyden ehkäisy. Moni opiskelija lähtee mukaan järjestötoimintaan saadakseen uusia ystäviä, kertoo Ansala.

Oman opiskelukaverin ja uusien opiskelijoiden mukaan kannustaminen on avain järjestöaktiivisuuden säilymiselle ja kasvamiselle. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää niiden opiskelijoiden mukaan ottamiseen, jotka eivät ole vielä osallistuneet vaikuttamistoimintaan.

Ansalan mukaan positiivinen ja avoin järjestötoiminnan kulttuuri on omiaan ruokkimaan positiivista ja kannustavaa osallistumista sekä myönteistä kehittymistä. Motivaatiota osallistua järjestötoimintaan nostivat myös halu kartuttaa verkostoja sekä työkokemusta ja saada lisämotivaatiota opintojen suorittamiseen. Järjestötoiminta edistää opiskelijoiden sosiaalista integraatiota ja vahvojen ihmissuhteiden kautta luo myös entistä paremmat mahdollisuudet opinnoista selviytymiseen

Haasteiden täyttämä arki

Tutkimuksessa kerätyt järjestöaktiivien tarinat kuvasivat kuitenkin haastavaa arkea.

— Järjestötoimintaan kannustamisessa ja sen mahdollisuuksien edistämisessä on erityisesti pidettävä huolta siitä, että järjestöaktiivit saavat riittävästi tukea arjen haasteisiin ja jaksamiseen, Ansala kertoo

Väitöskirjan otsikkona käytetty ”Niin monta rautaa tulessa” on todellinen lainaus eräältä haastatellulta järjestöaktiivilta. Järjestöaktiivien tarinat kuvasivat opiskelijan arkea, josta ei haasteita puuttunut. Opintojen ja järjestötoiminnan arjessa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ei jää riittävästi aikaa. Järjestöaktiivit kyllä kehittivät itselleen erilaisia tapoja huolehtia jaksamisestaan; laittamalla puhelimen pois päältä, lähtemällä lenkille tai lapsuudenkohtiin hengähtämään. Myös vertaistuki nähtiin äärettömän tärkeäksi.

Järjestötoiminta ammatillisen ja yhteiskunnallisen osaamisen perustana

— Järjestötoiminta on rikas oppimisympäristö. Järjestötoiminnassa opitaan monipuolisesti erilaisia taitoja, kuten vuorovaikutustaitoja, yhteistyötaitoja, kykyä ja osaamista tehdä päätöksiä, sekä ymmärrystä poliittisesta osallisuudesta. Nämä taidot eivät katoa yliopisto-opiskelujen päättymisen jälkeen, Ansala kertoo.

Oppiminen ei kuitenkaan perustu tällä hetkellä huolelliseen suunnitteluun, ja opetussuunnitelmiinkin se perustuu vain löyhästi. Ansalan mukaan järjestötoimintaa ei tällä hetkellä osata nähdä oppimistulosten näkökulmasta. Järjestötoiminta antaa myös osaamista ja oppimiskokemuksia työelämää varten. Toimijat kertoivat kehittyneistä työelämätaidoista ja positiivisista odotuksista työllistymisestään sekä arvioistaan siitä, että järjestötoiminta vahvistaisi työllistymisen mahdollisuuksia. Järjestötoiminta täydensi opintoja käytännönläheisillä kokemuksilla, joista riittää ammennettavaa myös tulevalla työuralla.


— Nyt olisi aika keskustella siitä, kuka voisi kantaa vastuuta järjestötoiminnan paremmasta hyödyntämisestä sekä toiminnan integroinnista osaksi korkeakoulujen arkea. Myös yliopistoilla, politiikoilla, yliopisto-opettajilla, työnantajilla voi olla rooli järjestöaktiivisuuden tukemisessa ja tunnustamisessa, Ansala pohtii.

Aktiivisiksi kansalaisiksi ei synnytä, vaan sellaisiksi kasvetaan. Yliopistojen järjestötoiminta on uniikki ympäristö aktiivisuudelle ja moninaiset hyödyt tulee tunnistaa osaksi korkeakoulutusta.

Tietoja väitöstilaisuudesta


KM Liisa Ansalan väitös ”Niin monta rautaa tulessa” Aktiivinen kansalaisuus järjestöaktiivien yliopisto-opiskelijoiden kertomana tarkastetaan Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa perjantaina 24.2.2017 klo 12 alkaen luentosalissa 3. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Marja-Leena Stenström Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Kaarina Määttä Lapin yliopistosta. Väitöksen jälkeen kahvitarjoilu Ravintola Fellissä.

Tietoja väittelijästä

KM Liisa Ansala (synt. 1985) on Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Lapin yliopiston kansainvälistymispalveluiden suunnittelija. Hänellä on vahva tausta opiskelijajärjestötoiminnasta sekä muista yhteiskunnallisista tehtävistä. Järjestöaktiivin urallaan Ansala on toiminut muun muassa Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana ja pääsihteerinä, sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsenenä. Ansala on vaikuttanut Rovaniemen kuntapolitiikassa vuodesta 2005 alkaen. Liisa Ansalalle on myönnetty aiemmin Lapin yliopiston ylioppilaskunnan I lk:n PRO BOREALIS ANSIOMERKKI, tunnustuksena erittäin merkittävästä ja laajavaikutteisesta työstä ylioppilaskunnan hyväksi.

 

Ansalan väitöskirja löytyy sähköisenä täältä.


Lisätietoja

Liisa Ansala
liisa.ansala(at)ulapland.fi.

 

Kuva: Marko Junttila