Aslakin tarina: opiskelija ja isä // Ásllaha fearán: studeanta ja áhčči // Story of Aslak: a student and a father

21.09.2016

FI-SA-EN

Meillä kaikilla Lapin yliopiston opiskelijoilla on erilainen tausta ja polkumme elämässä ovat mitä mielenkiintoisimpia. Tästä alta voit lukea Aslak Länsmanin tarinan siitä, miten hän päätyi opiskelemaan Rovaniemelle ja miten hän yhdistää opiskelijuuden ja isyyden.

 Asklak.jpg

Aslak Länsman. Kuva: Matias Partanen. 

 

Mie olen vajaa kolmikymppinen pohjoisen mies, joka opiskelee yhteiskuntatieteitä kolmatta vuotta Lapin yliopistossa. Poronhoito sekä Inari kuuluvat edelleen kiinteästi elämääni ja sielunmaisemaani. Olen myös kahden säihkyvän lapsen isä ja olen ollut aikoinani pitkään koti-isänä. Lapset asuvat nykyään luonani kymmenenä päivänä kuussa ja kotikielemme on pohjoissaame. Toteutan paraikaa yhtä lapsuuden haavetta pelaamalla salibandya sarjajoukkueessa. Kotikonnuilla kun ei nuoruudessa sellaiseen ollut juuri mahdollisuutta. Monipuolisen harrasteliikunnan lisäksi olen pari vuotta herätellyt lähes unohtamaani nuoruuden harrastusta ja sielunterapiaa eli räppäämistä suomeksi ja saameksi. Elämässäni on siis paljon pöhinää, joka haastaa toiminnanohjaukseni päivittäin. Mottonani on ”Päivä kerrallaan, tässä, siellä, tuolla ja nyt tai joskus.”

Nykyään opiskelen kehittääkseni itseäni ja lisätäkseni tulevaisuuden mahdollisuuksia, en pelkästään tutkintoa tai nykyisiä työmarkkinoita varten. Minulla on jo yhdet korkeakouluopinnot taustalla, sillä opiskelin palopäällystön koulutusohjelmassa Savonia-ammattikorkeakoulussa. Lisäksi olen suorittanut yrittäjän ammattitutkinnon. Ura ei lähtenyt aiemmilla opinnoilla nousuun haastavan elämäntilanteen keskellä alkukiidosta huolimatta, joten yliopisto-opinnot tuntuivat kauaskantoisimmalta vaihtoehdolta. Perspektiivini elämään, yhteiskuntaan ja työelämään on kasvanut runsaasti. Koen opiskeluni edelleen itseni ja yhteiskunnan etuna, vaikkei yhteiskunta tätä tunnu ymmärtävän. Lyhyesti sanoen opiskelen mahdollistaakseni itselleni mielekkään elämän itselleni tärkeässä elinympäristössä, kasvaakseni ihmisenä ja kansalaisena sekä protestoidakseni nykyistä yksisilmäistä tehokkuustempoilua vastaan.

Opiskelu mahdollistaa mielestäni työelämää paremmin lasten edun mukaisen isän läsnäolon tässä ja nyt. Hain Lapin yliopistoon opiskelemaan politiikkatieteitä, mutta yhteisten perusopintojen aikana huomasin sosiologian kiinnostavan enemmän ja siitä valikoitui itselleni pääaine. Tämä kuvastaa yhtä opiskelun parhaista puolista: oppiminen ja kasvaneen osaamisen hyödyntäminen on usein innostavaa ja palkitsevaa. Myös opiskelijaelämän sosiaalisuus viehättää minua suuresti, vaikkei vanha enää kaikkeen hässäkkään viitsi lähteä matkaan.

Haluan olla tarpeeksi viisas hyväksymään oman ja toisten ihmisyyden kaikkine vajavaisuuksineen, tarpeeksi kunnianhimoinen tekemään pitkäjänteisesti työtä elämän moninaisuutta arvostavan ja älyllistä rehellisyyttä harjoittavan yhteiskunnan eteen sekä tarpeeksi nöyrä olematta sulkeutumatta itsekkyyden omahyväiseen kuplaan. Lisäksi haluan olla osa lasteni elämää rakastavana isänä ja muiden läheisteni elämää välittävänä ja värikkäänä osallisena. Unelmanani on vapautua suorittamisen ja kasvotyön ikeestä ja elää arvoilleni ja kanssaihmisilleni vastuullista ja tasopainoista elämää juuri omana itsenäni.

Aslakin tarina on osa Students of Finland -kampanjaa, jonka tarkoituksena on jakaa aitoja tunteita ja tarinoita suomalaisista opiskelijoista ja opiskelijuudesta. Voit jakaa myös oman tarinasi somessa käyttämällä aihetunnisteita #studentsoffinland ja #opiskelijaelämää. 

 

Juohkehaččas, gii lea oahppuid vázzimin Roavvenjárggas, lea iežas historjá ja muitalus eallima birra. Čuovo mielde lohkat Piera Juhána Ásllat Ovlá, Aslak Länsmana jurdagiid ja oainnuid studeremis.

Lean 29-jáhkasaš boazosápmelaš, gii lea studeremin goalmmat jági servodatdiehtágiid Lappi universitehtás. Lean mielde boazodoalus ja ruoktoguovllut leat ain dehálaš oassi eallimistan. Mus lea guokte nástečalbme máná, gean ruoktoáhččin lean leamaš. Dán áigge soai orruba mu luhtte logi beaivve mánus ja mii sámástit gáskaneaset. Spealan dál ráigespábbajoavkus ráidospealuin ja dat lea leamaš niehku mánnávuođas. Anáris ii lean jur vejolašvuohta diesa dálle dolin. Lean ásttoáiggevaláštalli ja dan lassin lean fas ráppegoahtan suoma- ja sámegillii. Ledjen juo measta vajálduhttan dán nuorravuođa terapiijalačča buđaldusa. Mus lea oalle olu doimmat eallimistan, iige

lea beare álki hálddašit daid. Rávasánit “Váimmustan lea biegga” lea programmerejuvvon mu garradiskii.

Mun studeren dál iežan ovdaneami dihte ja vai sáhtášin maid boahtevuođas leat boazodoalus ja seammas bargat barggus, masa gávdno guhkesáigasaš ealjju. Ovddeš oahppuiguin dat ii orron leat vejolaš. Seammas mun lean veahá stuibmideaddji. Mun vuosttaldan oanehisjiermaga beaktilvuohtajurddašeami.

Skuvlavázzima bokte mus lea buoret vejolašvuođat leat mieldeorru mánáid eallimis jur dál. Mun liikon das, go fuobmán, ahte lean oahppan juoida, man in sáhtán ipmirdit ovdal. Lea somá deaivvadit eará olbmuid ja diesa studereneallimis gal gávdo dilalašvuođaid.

Háliidan eallit iežan árvvuid bokte buorre eallima ja leat buorre maid earáide. Ailu Valle bihttá Luoitit Luovusin muitala bures mu nieguid birra.

 

Each and every student in Rovaniemi has their own history and story to tell. Go on and read why and how Aslak Länsman decided to study in Rovaniemi and how does he combine studying and being a father.  

I am a man in his thirties who is studying social sciences at the University of Lapland for the 3rd year. Reindeer herding and Inari are a still a big part of my life and identity. I am also a father of two radient kids and I have been a stay at home dad for a long time. The kids are staying with me for 10 days in a month and I speak Northern Sami with them. At the moment I am fulfilling one of my childhood drems by playing floorball in a team. I didn’t have that possibility growing up in a small community. In my spare time I also rap in Finnish and in North Sami. That is my old hobby that I have rediscovered about two years ago. In my life there is a lot of hassle, which is challenging because I need to choose what to do and when. My motto is “one day at the time, here, there, over there and now or sometimes.”

Nowadays I am studying in order to improve myself and to open more door for the future, not just to get a degree. I have already one degree: from the Savonia University of Applied Sciences in the fire officer’s training program. In addition, I have completed the degree of enterprisemanagement. It was difficult to employ myself with those degrees because of a challenging situation in my life. That’s why I thought that studying in the University would be better solution in the long run. My perspective on life, society and working has broadened. I see that my studies benefit both myself and the society even though the society doesn’t seem to understand this. In a nutshell I study to get meaningful life for myself in an environment that is important for me, to grow as a person and a citizen and to protest against the current efficiency requirements. 

Studying, compared to working, gives me better possibilities to be the kind of father I want to be for my children. I want to be present in their lives now, not just in the future. First I wanted to study political sciences at the University of Lapland, but during the first year I figured that I’m more interested in sociology, so that is why I chose it for my major. This is one of the best things in studying: learning and getting to use the acquired knowledge is inspiring and rewarding. The social side of the student life appeals to me, even though as old as I am, I don’t bother to take part in everything. 

I want to be wise enough to accept the humanity of myself and others with all of its flaws, ambitious enough to work relentlessly towards a society that values the diversity of life and the intellectual honesty and humble enough not to barricade myself in a bubble of egotistical selfishness. Also I want to be a part of my children’s lives as a loving father and in lives of my loved ones as a caring, colorful friend. My dream is to free myself from the burden of accomplishing and to live a responsible and balanced life just as who I am. 

 

This text is a part of a national Student of Finland –campaign which purpose is to share and tell true stories of Finnish students and students' lives all over the country. Share your own story osocial media using the hastags #StudentsofFinland and #opiskelijaelämää.